Der Skinner – das boot

Düsseldorfin venemessuilla tammikuun lopussa prototyyppinä ja Helsingin Go-Expo messuilla maaliskuun alussa valmiina kajakkina esitelty Skinner ei ole ihan helposti luokiteltavissa. 

 

Ultramelojat ovat siitä kovasti kiinnostuneet, ja aikovat asettaa sen viivalle esim. Wahoon ja Pacen kanssa. Siitä vaan, ja jos olosuhteet on sopivat kisa voi olla mielenkiintoinen. Skinner on kuitenkin kaukana mahdollisimman pitkää vesilinjaa ja runkonopeutta tavoittelevista kajakeista, tähän kisaan sopisi ehkä sittenkin paremmin Lettmann Speedliner, joka on tosimelojan alla todella nopea.

 

Osaa Grönlantilaisten ystävistä kajakin ulkonäkö on miellyttänyt kovasti. Kieltämättä muotokielessä on jotain samaa klassisten inuiitti kajakkien kanssa, ja Lettmannkin markkinoi kajakkia modernina grönlantilaisena. Kyseessä ei kuitenkaan ole perinteinen grönlantilaiskajakki, ei muodoltaan eikä pohjaltaan. Yhteistä on oikeastaan vain puhdas funktionaalinen muotoilu ja kohtuullisen pieni tilavuus. Grönlantillaiskisaan ilmoittaisin sittenkin mieluummin Godthabin tai sen vähän helpomman XL version.

 

Osa on nähnyt Skinnerissä haastajan uuden sukupolven brittityylisille kajakeille, kuten Rockpool, SKUK, Tiderace etc. Sitäkään se ei mielestäni varsinaisesti ole. Jos niille hakee haastajaa Lettmannin valikoimista, kannattaa kokeilla todella ketterää ja hauskaa Biskaya mallia. Siinä on haastetta siihen suuntaan!

 

 

Mitä Skinner siis ei ole?

 

Ensinnäkään se ei ole kilpakajakki. Jos joku kilpameloja joskus voittaa sillä jotain, kyseessä täytyy olla poikkeus ja monien sattumien summa. Sitä ei ole suunniteltu minkään kilpalajin ehdoilla. On totta, että pohjan muodoissa ja viimeistelyssä on hyödynnetty kilpakajakkien suunnittelun ja hydrodynamiikan sääntöjä, mutta ei ehdoitta.

 

Se ei ole vuorovesivirtojen koskari eikä perinteinen grönlantilainen. Sen rockeri on varsin maltillinen eikä siinä ole rimarakenteen peruja olevia teräviä muotoja.

 

 

Mitä tai mikä se sitten oikein on?

 

Suunnittelun lähtökohtana oli allekirjoittaneen ja lukuisien lähinnä suomalaisten melojien ajatukset ja toiveet siitä, millainen kajakki yhdistäisi parhaalla mahdollisella tavalla ne ominaisuudet, joita allekirjoittanut ja monet muut kajakiltaan odottavat. Jos joku aikuisempi meloja sanoisi, että nyt on otettu raikas uusintalähtö siihen kisaan jonka alkuperäinen Artisan 80-luvulla aloitti, en kokisi sitä suurena loukkauksena vaan päinvastoin.Vaikka kajakeilla sinänsä on varsin vähän yhteistä, jollei sitten oteta huomioon suomalaista halua tehdä parasta mahdollista kajakkia suomalaisille melojille…

 

Realiteetit. Useimmat haluaa meloa samalla kajakilla hikilenkkejä ja retkimelontaa, mutta ei tavoittele ennätyksiä kummallakaan alueella. Useimmat arvostaa nopeutta, mutta ei halua tinkiä aallokko-ominaisuuksista. Useimmat haluaa huippulaatuisen kajakin, mutta ei halua maksaa siitä kolmea tai neljää tonnia. Useimmat haluaa hyvät lastitilat perusretkeilyyn, muttei kaipaa kapasiteettiä viikkojen meriretkille. Useimmat haluaa pienen tuulipinnan, mutta ei epämukavuutta ja ahtautta.

 

Skinnerin ergonomia on erinomainen. Sen havaitsee parhaiten kahdella alueella. Istuinmukavuus on huippua. Ilman enempää säätämistäkin, useimmat melojat haarukassa 160-192 cm / 55-95 kg. ovat testeissä kokeneet istuvuuden erinomaiseksi. Kun erittäin onnistuneeseen perusergonomiaan lisätään portaattomasti säädettävä istuin, portaattomasti säädettävä jalkatuki ja säädettävä reisituki, tämä puoli on aika lailla kohdallaan ja parempaa saa etsiä.

 

Myös melontaergonomia on kohdallaan. Ensimmäisistä prototyypeistä lopulliseen tuotantoversioon kajakki leveni km. 4 cm. aukon etupuolelta. Sen jälkeenkin se on melonta-alueelta todella kapea ja tarjoaa mahdollisuuden samanlaiseen agressiviseen melontatyyliin kuin parhaat kuntokajakit. Lisäleveydellä parannettiin kajakin aallokkokäytöstä, melojan tiloja ja kantavuutta, mutta kuten sanottu se on edelleen todella kapea ja nautinnollinen meloa myös hikilenkeillä.

 

(Kuriositeettinä mainittakoon, että samalla kun keulaan tuli muutama sentti lisää, perästä poistettiin saman verran. Protosta tuotantoversioon vaiheessa kajakki siis itse asiassa kapeni hieman, vaikka toisenkinlaista infoa on liikkeellä. Tässä kohti kannattanee uskoa allekirjoittanutta, joka oli paitsi paikalla myös höylä kädessä…)

 

Nopeus. Huippunopeudella ei tarvitse leuhkia, koska se on täysin toissijaista. Kyllä tällä tosi meloja pääsee helposti 14 kmh mutta mitä sitten. Speedlinerilla pääsee 16-17 ja ratakajakilla yli kahta kymppiä. Sileän hikilenkeille Streamliner on yleensä nopeampi vaihtoehto. Mutta jos verrataan saman mittaisen vesilinjan omaaviin kajakkeihin, joissa on perinteinen mukavasti aallokossa menevä keulan ja perän muotoilu ja joilla voi mukavasti retkimeloakin, Skinner on NOPEA. GPS ja ratatestejä paremmin Skinnerin nopeus tulee ilmi arkisemmassa melonnassa, mikä on useimmillle oleellisinta.

 

Vakaus. Skinnerin sivusuuntainen vakaus on hyvä. Sekä alku- että loppuvakaus. Tietenkään se ei ole yhtä alkuvakaa kuin kulmikkaat tai tasapohjaiset mallit, mutta omassa sarjassaan erinomainen. Sopii useimmille jopa ensimmäiseksi kajakiksi. Toissijainen vakaus on myös erittäin hyvä. Koska kajakissa ei ole teräviä kantteja, vastus kasvaa kallistaessa tasaisesti, mikä on useimmiten hyvä asia. Toki sen saa kaadettuakin, mutta kulmikkaisiin kajakkeihin verrattuna käytös käytännön melonnassa on äärimmäisen pehmeää ja anteeksiantavaa. Ja eskimot nousee helposti.

 

Suuntavakaus on hyvä, jopa parempi kuin alkuperäisessä protossa, jossa oli mukana pieni kiintoevä. Ei huono saavutus. Silti kajakki kääntyy käskettäessä nöyrästi, mutta on siis enemmän suuntavakaa kuin ketterä, jos vertaa vaikka toiseen suosikkimalliini Biskayaan. Biskayan mainitseminen ei tässä kohdin ole ihan sattumaa, sillä Biskayn julkaisu sattui juuri ajankohtaan, jolloin ensimmäisiä käytännön testejä Skinnerillä tehtiin. Vaikka nämä kaksi kajakkia ovat kovin erilaisia, niissä on silti paljon samaa, ja tuntui järkevältä tehdä pientä mutta selkeää eroa myös tällä alueella. Biskaya on evä ylhäällä erittäin ketterä, Skinner suuntavakaa.

 

Retkikäyttö. Prosessin loppuvaiheessa kävi ilmeiseksi, että menestyäkseen myös maailman markkinoilla Skinner tarvitsi lastiluukut molempiin päihin, ja option päiväluukuille sekä eteen että taakse. Tämä vaikutti jonkun verran kannen lopulliseen mutoiluun ja oli yksi viimeisintä hienosäätöä vaatineista yksityiskohdista. Kaikkia vaihtoehtoja harkittiin ja monia myös kokeiltiin. Lopputulos on mielestäni onnistunut. Käyttökelpoista lastitilaa on yllättävän paljon, kajakin luonne huomioiden. Luukkujen upotus/toteutus on kompromissi käytännöllisyyden eri ulottuvuuksien ja vähän ulkonäönkin kesken. Kuten koko kajakissa, tässäkin pyrittiin käytännöllisyyteen, joka usein tarkoittaa myös kauneutta tietyissä rajoissa. Moni toivoi, kuten alunperin allekirjoittanutkin, kannen mukaisia täysin upotettuja luukkuja, mutta silloin olisi joko menty luukkujen ehdoilla ja jouduttu muokkaamaan runkoa, tai sitten menetetty iso osa käytettävyydestä pienempinä lastitiloina ja lisätty satoja euroja paatin hintaan.

 

Designg / ulkonäkö

 

Kajakkien historia on pitkä ja funktionaalinen. Skinnerin suunnittelu alkoi aikalailla puhtaalta pöydältä, eikä lähtökohtana ollut mitään perinnemallia jota olisi lähdetty parantamaan.

 

Inuitien kajakkisuunnittelua leimasi puhtaan funktionaalisuuden ohella käyetettävissä olleet materiaalit ja rakennustekniikka. Monien nykykajakkien suunnittelua leimaa tietokonetodellisuus ja rajalliset resurssit käsityötaidon ja testauksen alueella. Skinnerin suunnittelu ja viimeistely tapahtui puhtaasti käsityönä. Tietyissä välivaiheissa käytettiin myös tietokonesuunnittelua ja viimeistelyssä on hyödynnetty moderneinta tuotantoteknologiaa. Muotti- ja valmistusteknologiassa on tehty todellisia vallankumouksia, joista puhutaan enemmän ensi vuonna. Mutta perusdesign, alusta lopuun, oli puhdasta käsityötä. Allekirjoittaneen ohella käsiään likasi alan legenda, kajakkeja 50 vuotta käsityönä suunnitellut Klaus Lettmann. Mallinnuksen välivaiheissa merkittävänä apuna oli Niclas Perander, joka työkseen järjestää kajakinrakennuskursseja. Iso kiitos myös monille kollegoille kommenteista, myös niistä ns. rakentavista kommenteista. 

 

 

Miksi se on Lettmann eikä Eräkettu?

 

Allekirjoittaneella ei ole missään vaiheessa ollut ajatustakaan ryhtyä kajakinvalmistajaksi. Projektin alusta asti oli selvää, että tuotannosta huolehtii joku muu. Suomalaisiakin vaihtoehtoja tutkittiin, mutta ilman realistisia tuloksia. Monia muitakin vaihtoehtoja selviteltiin varsin pitkälle, ja lähes loppusuoralle pääsi 3 valmistajaa. Lopulta Lettmann oli täysin ylivoimainen kumppani, jonka osuutta kajakin viimeistelyssä ei pidä vähätellä. Vaakakupissa painoi eniten laatu ja valmistajan osaaminen. Toki merkitystä oli silläkin, että osana Lettmannin mallistoa kajakille oli valmis jakelukanava euroopaan suurimmilla markkinoilla. Lettmann Gmbh valmistaa kajakkia allekirjoittaneen lisenssillä yksinoikeudella Euroopan markkinoille. Allekirjoittanut on myynyt satoja Lettmann kajakkeja, ja niiden laatu on legendaarinen. Vuosien mittaan reklamaaatioita on tulllut olematon määrä, ja ne muutamat on hoituneet jouheasti. 

 

 

Koemelomaan!

 

Tunnetusti kaikki puhe on turhaa, oleellista on melominen. Skinneriä pääsee pian testaamaan siellä ja täällä, mutta ensialkuun ainakin Nokialla, Raahessa, Helsingissä ja pian myös itäsuomessa. Realistisesti nyt maassa on tasan kolme kajakkia, jotka koitetaan saada mahdollisimman tehokkaasti koemelottaviksi ympäri Suomen. Jatkossa koemelonta onnistunee useimmissa isoimmissa seuroissa ja useimmilla kauppiailla ympäri maan. Täydellä vauhdilla tuontanto käynnistyy huhtikuussa, ja ennakkoon kajakkinsa tilanneet saa juuri toivomansa värin, myös kaksiväriset, ilman lisähintaa. 

 

Lettmann – 50 vuotta melontainnovaatioita

 

Ensimmäinen Lettmann kajakki valmistui 50 vuotta sitten. Klaus Lettmannin käsistä on tuon jälkeen syntynyt kymmeniä menestysmalleja. Myös uusimmassa keväällä 2013 julkaistavassa mallissa näkyy vahvasti Klaus Lettmannin kädenjälki. 

 

Klaus Lettmannin johdolla Lettmann Gmbh on kasvanut yhdeksi maailman arvostetuimmaksi kajakki- ja melavalmistajaksi. Alan sisällä yritys nauttii valtavaa arvostusta, ja sen vaikutus on ollut merkittävä monien valmistajien historiassa. 

 

Nykyään yritystä johtavat sisarukset Jochen ja Martina, mutta isä Klaus (73) tekee edelleen täyttä päivää kantaen yhä merkittävää roolia kajakkien suunnittelussa ja prototyyppien valmistuksessa.

 

Klaus ja Jochen ovat menestyneitä kilpamelojia MM ja Olympia tasolla. Klausin ykköslaji oli koskisyöksy ja Jochenin ykköslaji Slalom. Suunnittelutiimissä on mukana menestyneitä ratamelojia, marathonmelojia ja kokeneita retkimelojia. 

 

Lettmann tunnetaan huippulaadusta ja uusista innovaatioista. Lettmann kajakit ovat nopeita ja kevyesti melottavia, erittäin ergonomisia ja kevyitä. Ja silti todella kestäviä. Tehtaan oma väki ei käytä kajakkien kuljettamisessa kattotelineellä minkäänlaisia pehmusteita tai tukia, koska niitä ei kuulemma tarvita kuin ultrakeveiden kilpakajakkien kanssa.

 

Tunnetuimpia Lettmann innovaatioita ovat portaaton Ergo jalkatuki, läpinäkyvät laipiot, integroitu evä-peräsin, Ergo melat ja DCS rakenne vain muutamia mainitakseni. Seuraava innovaatio liittyy kajakkien rakenteeseen, tarkemmin pohjan ja kannen liittämiseen, johon on kehitetty täysin uusi tekniikka, joka vahvistaa ja keventää rakennetta ja parantaa rakentajien työturvallisuutta merkittävästi.

 

Saksalainen tehokkuus on tunnettua, mutta harvempi on perehtynyt siihen mistä se syntyy. Tehtaalla ei ole kiireen tuntua, ei häsellystä eikä hössötystä. Jokainen osaa työnsä ja se tehdään huolellisesti jokaiseen työvaiheeseen keskittyen. Mestari-kisälli-harjoittelija systeemillä tietotaito siirtyy polvelta toiselle. Tunnelma on kuin perheyrityksessä parhaimmilllaan. Ydintiimi lounastaa Klaus ja Anne Lettmannin ison pöydän ääressä. Siellä ei teititellä, mutta tehtaan puolella kyllä. Suomalaisesta teitittely on hieman outoa, mutta tehokasta. Työntekijöitä arvostetaan suuresti, jokaisella on oma paikkansa ja kaikki toimii! Tuloksena tehokasta ja tuottavaa työtä, joka mahdollistaa jatkuvan tuotekehityksen, tehokkuuden ja hyvän motivoituneen ilmapiirin.

 

Pitkäjänteisyys, itsenäisyys ja perinpohjaisuus erottaa Lettmannin useimmista muista valmistajista. Monet brandit ovat todellakin pääosin brändejä ja/tai kajakin kokoajia ja alihankkijoiden yhdistelijöitä, joka asettaa ahtaat raamit sekä suunnittelulle että tuotannolle. Lettmannin tehtaalla tehdään lähes kaikki itse. Normaalien kokoonpanolinjojen lisäksi oma metalli- ja puutyöverstas, omat valukoneet muoviosien tekoon, oma muottivalmistus, protopaja jne. Täällä kehitetään ja tehdään osat joita täydelliseen Lettmann kajakkiin tarvitaan, ei kasata kajakkeja saatavilla olevista osista niiden ehdoilla. Myös koskarit ja muut PE kajakit tehdään alusta lopuun omalla tehtaalla.

 

Monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa on lohdullista löytää jotain johon voi takuulla luottaa. Olen tehnyt yhteistyötä Lettmannin kanssa todella pitkään, minulla on ollut kunnia seurata Klausin työskentelyä protopajalla, nauttia perheen vieraanvaraisuudesta ja seurata tehtaan toimintaa paikan päällä ajan kanssa. Olemme testanneet ja hienosäätäneet uusia malleja yhdessä Klausin ja Jochenin kanssa. Viimeisin yhteistyömme hedelmä julkaistaan keväällä 2013. Lettmann kajakkeihin voit luottaa ja mallistosta löytyy sopiva kajakki lähes jokaiselle. Ominaisuudet ja laatu huomioiden hintataso on varsin kohtuullinen, joku leukaili että tässä tapauksessa Mersun/bemarin saa nykyään Daewoon / Kian hinnalla. 

 

Viime kesänä asikas toi arvioitavaksi n. 15 vuotta vanhan Lettmannin, ajatuksena myydä tai vaihtaa. Tehtiin kajakille ns. myyntikunnostus, eli purettiin pintahelat, pestiin huolellisesti, vahattiin ja paikattiin pari naarmua. Kajakki oli kuin uusi ja palasi omistajalleen, joka oli hyvin tyytyväinen. Sai kuin uuden kajakin eikä tarvinnut luopua vanhasta! 

 

Lettmann tarjoaa parasta jokaiseen melontapäivään. Valitettavasti yhä harvemmalla melojalla on mahdollisuus seurata tähtitaivaan tähdenlentoja säännöllisesti. Mutta melonta-alan tähdenlentoja näemme yhä useammin. Niilläkin on oma kiistaton arvonsa, mutta onneksi meillä on myös kiintotähtiä, jotka loistavat kuten omassa nuoruudessa, joita voi esitellä omille lapsilleen ja lapsen lapsilleen. Jotka jaksavat uudistua ja loistaa yhä kirkkaammin. Joihin voi luottaa, kuten Lettmann kajakkiin.