Erään kajakin tarina

Monia kajakkeja kokeiltuaan Timo Lehtonen oli jo moneen kertaan löytämässä sen omansa, mutta ei sittenkään. Oli otettava kynä kauniisti käteen ja aloitettava projekti, jolle ei loppua näy....

• Ensimmäinen luku: Ajatus ja idea
1. Kotirannan kajakit2. Mahdoton kompromissi 3. Idea omasta kajakista4. Materiaalit5. Mitat6. Pohjan muoto7. Kannen muoto8. Varusteet


2. Mahdoton kompromissi

Koskimelonta vaatii koskikajakin ja pidemmän päälle koskikajakki alkaa vaatimaan koskea. Kotirannan kajakiksi ei koskikajakista minulle ole. Jos melontaretkeni olisivat pidempiä ja niitä olisi harvemmassa, voisin hyvinkin kelpuuttaa kotirantaani pikku Eskin tai Starin 500:sen. Molemmilla on mukava meloa pitkää matkaa. Jos niitä vertaa autoihin, ne voisivat olla mukavia matka-autoja, joilla kyllä pääsee lujaakin mutta jotka houkuttelevat pitkään ja nautinnolliseen matkantekoon mutkaisilla teillä. Tylsäksi niitä ei voi haukkua, päinvastoin, mutta koska retkeni ovat pääosin lyhyitä, ei sittenkään.

Shüleri on kotirannassa toista kesää. Siinä on särmää. Se on kuin kilpurista kesytetty "caferacer". Todellisuudessa se ei edes ole hirveän nopea (lyhyys vain 415 cm) mutta se tuntuu nopealta. Kaikkine puutteineenkin se on loistava. Pienet puutteet ja epämukavuudet tuntuvat jollain tapaa kuuluvan asiaan.

En kuitenkaan ole Shüleriini täysin tyytyväinen, olen päättänyt suunnitella paremman kajakin. Kompromissin jossa ei ole hajuakaan kompromissista. Raaserin, jolla voi myös retkeillä. Kajakin, joka täyttää kaikki melontatarpeeni satunnaisia koskireissuja ja vielä harvinaisempia todella pitkiä retkiä lukuunottamatta.

Suunnittelun lähtökohtana on omat tarpeeni ja kokemukseni. Koska olen Shülerin (vastaa monia kuntokajakkeja, mutta suuntavakaus puuttuu) melontaominaisuuksiin sileällä ja pelkällä omalla painollani varsin tyytyväinen, se antaa peruslähtökohdat sille, millaista kajakkia olen suunnittelemassa. Kevyttä, urheilullista, nopeaa, pyöreäpohjaista. Mutta on myös paljon parannettavaa ja parannukset on tehtävä siten, ettei lopputulokseen tule kompromissin makua. Ei mitään pullamössöä.

Ensinnäkin tarvitaan isompi ja korkeampi istuinaukko mahdollistamaan jalkojen tehokkaampi työskentely. Sitten tarvitaan lisää nopeutta eli lisää pituutta. Tällä kajakilla ei lähdetä myrskyävälle merelle, mutta olemattomien aallokko-ominaisuuksien sijaan tarvitaan edes kohtuulliset. Olematon perä ja keula on muokattava enemmän merikajakin tyyliseksi. Itseasiassa Shüleri on nyt unohdettava ja aloitettava aivan alusta.

seuraava sivu