Melontakoulu osa 7: Alatuki - ja melaperäsin Alatuki tarkoittaa kajakin tukemista melalla tavalla, jossa kädet työskentelevät hartialinjan alapuolella. Tämä on mahdollista, kun kajakki ei ole vielä kyljelläään. Alatuki on kaatumista ennaltaehkäisevä tekniikka, joka on hyödyllinen jokaiselle melojalle. Alatuen avulla kiikkerillä ratakajakeilla melovat olympiamelojat pysyvät pystyssä paikalla ollessaan. Alatuella retkimeloja tukevoittaa oloaan aallokossa pysähtyessään. Koskessa alatuki on välttämätön perustekniikka. Melonnassa alatuki modifioituu erilaisiin muotoihin, joissa se osittain edelleen toimii tukena, osittain auttaa kääntämisessä, osittain jarruttaa, aina tarpeen mukaan. Kuten useimpia melontatekniikoita, alatukeakaan ei kokeneen melojan melontareissuilla juuri esiinny sellaisenaan, vaan erilaisina kombinaatioina. Harjoittelu on yksi asia, ja se ensimmäinen, ja käytäntö toinen. Etuilla ei voi. Ensin on harjoiteltava alatukea, vasta sitten sitä lakkaa yhtenään tarvitsemasta, se muttuu osaksi kokonaisuutta nimeltä melontatekniikka.

Alatuessa melalla otetaan vedestä tukea sen selkä- eli rystypuolella. "Mitä suuremmalla nopeudella vesi kohtaa melan, sitä enemmän siihen voidaan nojata... lisäksi nojaamiseen vaikuttaa lapakulma. Mitä jyrkemmässä kulmassa veden pintaan nähden on lapataso, niin sitä vähemmän siihen voidaan nojata ja sitä paremmin se kääntää. Lähes vedenpinnan suuntaisesti viistävä mela tarjoaa parhaan tuen, mutta kääntää kajakkia samalla tehottomimmin" (Pekka Tyllilä). Aluksen ollessa liikkeessä, tuo liike riittää useimmiten nopeudeksi, jolla lapakulmaa säädellen saa riittävästi tukea. Paikallaan olevaa alusta alatuella tuettaessa täytyy riittävä nopeus tuottaa melojan toimesta, eli melaa edestakaisin liikutellen.

"Alatukiharjoitus sujuu sileällä vedellä parhaiten jyrkän käännöksen yhteydessä. Melanlavan selkäpuolella jarruttamalla käännöstä tehtäessä voidaan kokeilla myös alatukea kääntämällä melaa enemmän vedenpinnan suuntaiseksi, jolloin se jarruttaa vähemmän, mutta siihen voi nojata enemmän" (Pekka Tyllilä). Käytännössä alatuki siis useimmiten on liike, jolla eri suhteessa tuetaan, ohjataan ja jarrutetaan kajakkia tai kanoottia. Mitä loivemmassa kulmassa melan lapa kohtaa veden, sitä enemmän se tukee. Mitä jyrkemmässä, sitä enemmän se jarrutta ja kääntää. Jos kulma lipsahtaa nollaan tai lähelle, melan uppoaminen on todennäköistä ja tuki katoaa helposti kokonaan.

Kun melaa käännetään enemmän kajakin suuntaiseksi, se alkaa toimia peräsimenä. Samalla jarruvaikutus vähenee. Mela poikittain kajakkiin nähden ja lapa lähes vedenpinan suuntaisesti = hyvä tuki. Mela poikittain kajakkiin nähden ja lapa 90 asteen kulmassa veteen nähden = tehokas kääntäjä ja jarru. Mela lähes kajakin suuntaisesti = melakulman säätämistä hyvin totteleva peräsin. Tässä, kuten kaikissa liikkeissä ja tekniikoissa, vaaditaan nopeuseroja. Paikallaan olevaa kajakkia melaperäsin ei ohjaa eikä paikallaan olevaa alusta sivulla sinänsä oikeasssa asennossa oleva mela tue.

Melan käyttö peräsimenä liittyy yleensä samanaikaiseen jarruttamiseen ja/tai kajakin tukemiseen. Puhtaasti peräsimenä melaa käytetään lähinnä kanoottipurjehduksessa. Toki laiska takamies voi melaa peräsimenä käyttäen pitää kanootti- tai kajakkikaksikon suunnassa ja antaa etumiehen tai -naisen tehdä työt... Alatuki on melatuki, joka varioituu useimmiten myös ohjaavaksi ja jarruttavaksi tekniikaksi. Retkimelonnassa puhtaita alatukia tarvitaan harvoin, mutta silloin sen hallinta voi olla arvokas taito. "Tukivetojen todellisen luonteen eli sen, kuinka paljon melaan voi erilaisissa tilanteissa nojata, oppiin vasta kun osaa eskimonpyörähdyksen. Niin kauan kun ei osaa eskimoa, vaistomainen varovaisuus estää oivaltamasta tukivetojen maksimitehoa" (Pekka Tyllilä).

Toki tukivetoja voi ja kannattaa opetella ennen eskimon oppimistakin, mutta se avaa todellisen portin niiden oppimiseen. Ja etenkin kun eskimon oppiminen ei enää ole mitään salatiedettä saati vuosien harjoitelua vaativa asia, vaan jokaisen melojan ulottuvilla oleva taito, niin miksei? Eskimokoulu saapuu melonta.fi:n sivuille lähitulevaisuudessa, mutta sinä voit aloittaa harjoitelun heti. Yhteys lähimpään melontaseuraan auttaa alkuun! Seuraavassa osassa käsitellään peruuttamista ja pysäyttämistä. Melontakoulun aloitussivulle Lisätietoja melontakursseita saat sivuiltamme, ja toki voit myös soittaa Timolle numeroon 040 58 24 651.