Säätäminen
Säätämisen
ensimmäinen vaihe liittyy aluksen valintaan.
Valitaan siis sopivan kokoinen alus. Useimmiten se
pyrkii olemaan liian suuri, joten valitaan
vähän pienempi. Sitten aloitetaan
säätäminen.
Ensin
säädetään painopiste. Kun alus
kelluu vedessä suorassa melojan istuessa
omalla paikallaan melonta-asennossa painopiste on
kohdallaan. Jollei ole,
säädetään melojan paikkaa
penkkiä siirtämällä. Jollei
tämä ole mahdollista, painopistettä
voi säätää
lisäämällä painoa toiseen
päähän (esim.retkivarusteita,
hiekkasäkki tms.). Alus on saatava tasapainoon
sekä pituus- että sivuttaissuunnassa.
"Trimmillä on suuri
merkitys kanootin käyttäytymiseen,
erityisesti tuulessa ja virrassa. Normaalisti
painavampi melojista sijoitetaan taakse. Jos
painoero on suuri (halutaan meloa esim. painavampi
meloja edessä) tai keula nousee selvästi
ylös, kanootti tasapainotetaan
lisäpainoilla niin, että se jää
aavistuksen verran peräpainoiseksi. Kanootti
pyritään saamaan tasapainoon myös
sivusuunnassa niin, ettei kumpikaan puoli ole
vedessä alempana kuin toinen."
(Avokanoottiyhdistys)
Usein myös penkin
korkeutta voidaan säätää.
Mikäli tämä on mahdollista annetaan
penkin ensin olla alemmassa asennossa ja nostetaan
sitä muutamalla sentillä heti kun se
alkaa tuntua turvalliselta eli ei lisää
kiikkeryyden tunnetta liiaksi. Korkeammalta on
parempi meloa, mutta ensisijaisempaa on se ettei
tarvitse jännittää.
Kanootin
säädöt alkaa olla tehty,
kajakkimeloja siirtyy kajakin sisäosiin ja
säätää mahdollisen
ristiseläntuen ja jalkatuet.
Säädöt tehdään joko
kuivalla maalla tasaisella alustalla tai
vedessä. Rannalla etenkin lasikuitukajakin
kanssa kannattaa olla tarkka, ettei alle satu
teräviä kiviä tms.
Ristiselän tuki
säädetään siten, että kun
takapuoli on mukavimmassa asennossa penkissä
ja meloja istuu selkä ryhdikkään
suorana, kiristetään ristiselän tuki
kiinni ristiselkään lantion korkeudelle
tai vielä alemmas.
Jalkatuet
säädetään siten, että
istuessaan kajakissa melojan jalat
ylettävät reilusti kokonaan jalkatuille.
Säätö saa olla sillä lailla
napakka, että jos jalat rentouttaa ne haluavat
luonnostaan koukistua, jolloin polvet nousevat
aukon sivuille kajakin kanteen. Kevyesti voimaa
käyttämällä jalat saa kuitenkin
helposti suoraksi. Ensimmäisinä
päivinä jalkatukia haluaa helposti
siirtää kauemmas puutumisen ja
väsymisen takia. Muutaman päivän
kuluttua huomaa kuitenkin miten paljon etua on
tiiviistä asennosta ja palaa
säädöissä takasin.
Jos kyseessä on oma
kajakki, voi samantien virittää myös
reisi- ja lantiotuet kohdalleen. Kajakista riippuen
säätöön on
käytettävissä tehtaan oma kajakin
mukana tullut säätöpalasarja tai
sitten vanha retkipatja ja ilmastointiteippiä.
Välimuotojakin toki löytyy.
Perusääntö tälle
säätämiselle eli "toppaamiselle" on,
että mitä kovempiiin koskiin ja
suurempiin aallokkoihin ollaan menossa, sitä
tiiviimpi toppaus. Jos taas melotaan
pääasiassa eteenpäin ja
sileällä vedellä väljä
istuma-asento on parempi sekä mukavuuden
että melontatekniikan kannalta.
Väljyydessä / tiiviydessä on siis
kyse kompromissista ideaalin eteenpäinmelonnan
ja ideaalin kajakin kallistusten hallinnan
välillä. Koskimelontaan napakka, rata- ja
kuntomelontaan väljä ja retkelle
siltä ja väliltä.
Nyt on kulkupelit
säädetty ja voidaan siirtyä
melomaan.
Seuraavassa
osassa opitaan oikea melonta-asento ja
harjoitellaan ensimmäisiä melan
vetoja.
Melontakoulun
aloitussivulle
Lisätietoja
melontakursseita saat sivuiltamme,
ja toki voit myös soittaa Timolle numeroon 040
58 24 651.