Melontakoulu osa 1: Kanootin/kajakin valinta

Kajakin tai kanootin valinnassa painaa yleensä enemmän sille suunniteltu tuleva käyttö kuin sen ominaisuudet melonnan opettelun kannalta. Ihanteellinen opettelukajakki ei ole paras mahdollinen retkeilyyn eikä juuri muuhunkaan, joten vain harva saa opetella melomaan sellaisella.

Opettelukajakin tai kanootin tulisi olla suhteellisen vaativa, jotta se kannustaisi opettelemaan. Huonoin mahdollinen opettelukajakki voisi olla vaikkapa tasapohjainen, ylileveä, suuntavakaa, raskas ja nojatuolilla varustettu peräsimellinen hökötys. Paras mahdollinen on suhteellinen asia ja riippuu niin melojasta ja melonnan lajista kuin oppimisen tavoitteistakin. Tietyistä ominaisuuksista on kuitenkin selvästi etua, ja niistä tässä lyhyesti.

Ketteryys ja herkkyys
Aluksen herkkäliikkeisyydestä ja ketteryydestä on todella paljon hyötyä melonnan opettelussa ja ne ovat ne perusominaisuudet joita melonnan opetteluun käytettävältä alukselta tulisi vaatia. Perusmelontatekniikka, joka etenkin retkimelonnassa on aivan keskeinen asia, täytyy opetella kunnolla, koska herkkäliikkeinen alus reagoi välittömästi kaikkiin tekniikkavirheisiin. Toisaalta ohjausliikkeiden idean oppii oivaltamaan helpommin, kun alus reagoi ohajusliikkeisiin herkästi ja tottelee epätäydellistäkin suoritusta.

Tukevuus
Tukevuudesta on hyötyä ja haittaa, alkeiden opettelussa kuitenkin enemmän hyötyä. Melonnan oppimisen ensimmäiset esteet liittyvät usein kaatumisen pelkoon ja sitä seuraavaan jännittämiseen. Kun tästä päästään eroon oppiminen voi alkaa.

Kapeus
Kajakin on oltava riittävän kapea, jotta oikean melontatekniikan omaksuminen mahdollistuu. Kapeus ei ole absoluuttinen mitta, vaan myös kannen muotoilulla on paljon merkitystä. Jokatapauksessa yli 60 cm leveällä (melontaalueella) kajakilla hyvän tekniikan omaksuminen on vaikeaa. Avokanootissa leveyden omaisesti vaikuttaa penkkiratkaisu, joka ei salli melojan siirtymistä lähemmäs melontapuolta.

Ideaali
Ideaali alus - esimerkissä kajakki - melonnan opetteluun on mahdotttomuus. Jos se olisi mahdollista, siinä yhdistyisi kolme hyvin erilaista kajakkia. Ensinnäkin hyvin tukeva ja äärimmäisen ketterä koskikajakki perustekniikan opetteluun. Toiseksi äärimmäisen herkkäliikkeinen, kapea ja joka suuntaan liukuva koulu-/kuntokajakkki - esim. DKV Shüler - melontatekniikan kehittämiseen. Kolmanneksi melontalajin mukaan joko hyvin kallistelua totteleva länsigrönlantilainen retkimelonnan opetteluun tai sitten mahdollisimann kulmikas laatikko eli rodeokajakki koskimelonnan opetteluun.

Realiteetit
Koska harvalla on halua ostaa ensin kolmea alusta opettelua varten ja sitten yhtä varsinaiseen harrastuskäyttöön on useimmiten tyytyminen kompromissiin. Hyvä kompromissi on esim. perustekniikoiden opettelu kurssilla, jolloin siihen parhaiten soveltuvat ketterät ja herkkäliikkeiset pelit saa lainaan kurssin järjestäjältä. Tosin kursseja järjestetään myös kovin monenlaisella kalustolla, joten kannattaa katsoa mille kurssille itsensä ilmoittaa. Kurssin jälkeen oman aluksen hankinnassa kannattaa käyttötarkoitus huomioiden pitää mielessä herkkyys, ketteryys ja kevyt melottavuus. Niistä on harvoin haittaa melojalle, joka haluaa oppia melomaan. Luonnollisesti kajakin on oltava sen verran kapea, että kunnollinen melontatekniikka mahdollistuu. Kanootissa penkkien tulee olla riittävän korkealla ja ulottua riittävän lähelle reunaa. Penkkien pituussuuntainen säädettävyys on plussaa.

Seuraavassa osassa opitaan pääsemään kanoottiin/kajakkiin sitä kaatamatta ja säädetään alus melojalle sopivaksi.

Melontakoulun aloitussivulle

Lisätietoja melontakursseita saat sivuiltamme, ja toki voit myös soittaa Timolle numeroon 040 58 24 651.