Kuntokajakit ovat nopeita,
keveitä ja kevyesti melottavia
pyöreäpohjaisia kajakkeja. Niiden
muotoilussa on lainattu eniten ratakajakeista,
mutta ne ovat näitä tukevampia.
Retkikajakkiin tottuneelle kuntokajakki on
kuitenkin ensialkuun kiikkerän oloinen.
Kuntokajakeissa ei
yleensä ole laipioita, lastiluukkuja tai
köysistöjä. Ne ovat karuja
kuntoiluvälineitä, joista on karsittu
pois kaikki "turha".
Kuntokajakit ovat
lasikuituisia, toisinaan lasikuituun on yhdistetty
erilasia hiilikuituja. Koska kuntokajakille ei
aseteta samanlaisia myrskyn ja kolhun
kestävyysvaatimuksia kuin retkikajakeille,
perinteisestä lasikuidustakin saadaan alle 15
kilon painoisia kuntokajakkeja tehtyä, joten
paino ei ole paha. Keveys on merkityksellistä
paitsi itse melonnan kannalta myös kajakin
kantamisen kannalta. Retkikajakillahan
retkeillään ja tehdään
ehkä muutama pidempi ja muutama lyhyempi retki
kesässä. Kuntokajakilla melotaan
lähes päivittäin, joten sitä
saa myös kantaa retkikajakkia
enemmän.
Kuntokajakin parhaita
ominaisuuksia ovat nopeuden ja keveyden ohella
kapeus ja muutenkin sellainen muotoilu, joka
mahdollistaa hyvän melontatekniikan
omaksumisen. Retkeilyynkin kuntokajakki soveltuu
varauksin, kunhan muistaa että sitä ei
ole suunniteltu myrskynkestäväksi
eikä lastijuhdaksi. Mutta kauniina
päivänä sillä poikkeaa
lähimpään maisemakahvilaan
mielihyvin.
Pyöreäpohjaisena
ja ilman evää useimmiten täysin
vailla suuntavakautta kuntokajakki on myös
erinomainen - joskin vaativa - melonnan opettaja.
Extremistit saavat kuntokajakilla
sisävesilläkin veden kielelle melomalla
pahimmissa keleissä. Kuntokajakilla kymmenen
metrin tuulessa vastaa melomista merikajakilla
melkoisessa myräkässä.
Kuntomelontaan
käytetään myös kapeita ja
nopeita merikajakkeja. Hyvä vaihtoehto on
esimerkiksi monissa maratonkisoissakin menestynyt
Inuk, joka on riittävän kapea ja nopea
kuntomelontaan mutta soveltuu myös
retkeilyyn.
