By admin, pe marras 21 2008


Alku ja loppuvakaus on aina kompromissi, joita on toki joka käyttöön sekä paremmin että huonommin onnistuneita. Karkeasti ottaen jompaa kumpaa ominaisuutta korostetaan. Alkuvakaa on tyynellä tukeva, mutta isossa allkokossa kaaatuu lopulta äkkinäisemin - ja päinvastoin.

Suuntavakaus / Ketteryys on myös kompromissi. Kajakki on joko ketterä tai suuntavakaa, ei molempia. Ketterästä kajakista saa suuntavakaan peräsimellä tai evällä, suuntavakaasta ei ketterää millään, mutta moni suhteellisen ssuuntavakaa kääntyy hyvin jos uskaltaa kallistaa ja kunnolla. Ketterästä saa suoraan menevän myös opettelemalla hyvän tekniikan, mutta kärsivälisyyttä se vaatii. Helppoa haluavalle järvelle ja helppoihin oloihin ensisijaisesti suuntavakaa tai sellaiseksi peräsimellä tehty, vaattiviin oloihin herkkäliikkeinen tai kovalla kallistuksella sellaiseksi muuttuva.

Tuuleen nousu
Perinteinen merikajakki nousee tuuleen, eli kääntää tuulessa keulaa kohti vastatuulta. Alunperin tämä oli tärkeää metsästyksen takia. Kun saalista lähestyttiin tuulen alta, oli tärkeää että kajakki jatkoi määrätietoisesti vastatuuleen silä aikaa kun kaivettiin vipukeihäät esiin. Ominaisuus on yhä monen retkimelojan arvostama paristakin syystä. Kun kovassa kelissä täytyy vaihtaa vaatetta, pitää pieni tauko tms. kajakki kääntyy vastatuuleen, mikä on tukevin ja turvallsin asento. Samoin pitkillä sivutuuliylityksillä, kun meloja ottaa kurssin märänpäätä kohti, kajakin taipumus nousta tuuleen korjaa automaattisesti tuulen aiheuttamaa sortumaa ja meloja päätyy sinne minne halusikin. Aloittelijaa tuleennousu häiritsee, koska kajakilla on ikäänkuin oma tahto ja sen hallitseminnen vaatii harjoittelua. Yleiskajakeissa tuulennousemista yleensä pyritään minimoimaan ja osa retkikajakeistakin on aika tuulineutraaleja.

Nopeus
Useimmat kajakit ovat ihmisvoimin kulkeviksi vesikulkuneuvoiksi nopeita. Oleellista on, että nopeus vastaa käyttötarkoitusta. Jos melot seuran yms. harrastajien porukassa, haluat pysyä porukassa. Jos melot kuntoilumielessä, nautit lisänopeudesta. Karkeasti pidemmät ja kapeammat ovat nopeampia. Mutta lyhyemmissäkin on nopeita. Hyvin suunniteltu kajakki ylittää  kevyesti perinteisen uppoumarunkoisen veneen laskennallisen runkonopeuden, joka on karkeasti vesilinjan pituus metreinä kertaa merimaili. Esim. 2,6 metrisen Jackson SuperHeron huippunopeus on yli 8 kmh kun sen pitäisi kaavan mukaan olla alle 5. Reilut viisi metriä pitkän Streamliner kuntokajakin huippunopeus on lähes 14 kmh kun kaava antaisi alle 10. Jos nopeus on tärkeää, nopeita löytyy. Jos ei, valitse kuitenkin sellainen jolla pysyt mukavasti mukana. Asinatunteva melontakauppias osaa kertoa jokaisesta kajakista sekä huippunopeuden että mukavan matkavauhdin, ainakin suurinpiirtein.

Merikelpoisuus
Merikelpoisella kajakilla rajat tulee aluksen osalta vastaan samassa vaiheessa kuin valtamerilaivoilla. Mikään ei ole täydellistä. Merikelpoisuuden rajat tulee vastaan melojalla toki paljon nopeammin, useimmilla ainakin. Kajakissa turvallisuus perustuu paitsi kajakin ominaisuuksiin myös melojan taitoihin ja kestävyyteen. Kajakilla ei pahassa kelissä pidetä taukoja eikä vaihdeta miehistöä vuoroissa. Jos melot kajakilla todella vaativissa oloissa, vaadi edotonta tiiviyttä lastiluukuilta ja välilaipioilta ja rungon kestävyyttä kaikissa oloissa. Kannattaa harkita myös määrätietoista tuuleennousemisominaisuutta ja hyvää melottavuutta myös peräsimen tai evän särkyessä!

Mukavuus
Kajakkien ergonomiassa on suuria eroja. Perinteisesti kajakki on tehty mittojen mukaan jokaiselle sopivaksi. Teollisesti tuotetuissa on muutamia päälinjoja. Iso osa etenkin halvemmista kajakeista tehdään ”kaikille sopiviksi”, eli oikeasti ne sopii täydellisesti hyvin harvoille jos kenellekään. Osa kajakeista tehdään sopiviksi tietyn kokoiselle melojalle, jolloin sopivuus on hyvä eikä säätöjä juuri tarvita. Mutta valinta on vaikea ja vaatii paljon testausta. Osa kajakeista on monipuolisesti säädettäviä, ja hyvä asento löytyy useimmille. Säädettäviin systeemeihin liittyy aina pieni riski, likkuvat osat kun voi ääri tilanteissa liikkua myös tahattomasti. Silti useimpien melojien käyttöön hyvä ratkaisu löytyy monipuolisesti säädettävistä malleista. Melojien suunnittelemat kajakit ovat usein vähän kalliimpia, koska niiden hinnassa näkyy myös suunnittelu- ja testauskustannukset, mutta usein mukavuudesta kannattaa vähän maksaakin. Jos kajakissa ei ole hyvä olla, ei melonnasta tule oikein mitään. Koemelontaan kannattaa varata aikaa.

Retkikäyttö
Retkikäytössä korostuu aiemmin mainittujen ominaisuuksien lisäksi pakattavuus ja kajakin käyttäytymienn vaihtelevilla kuormilla. Isoista luukuista ja läpinäkyvistä tiiviistä laipioista on yllättävän paljon iloa. Myös toimiva kansivarustelu korostuu. Erilaisia luukkuyhdistelmiä on lukuisia, ja niistä monia mileipiteitä. Perus retkimelojalle relevantteja arviointikohteita ovat luukkujen riittävän iso koko, tiiviys ja käyetttävyyden helppous ja luotettavuus. NS. päiväluukuista ollaan monta mieltä, mutta ohjaamotilaan tuleva etupäiväluukku on monesti hyvä ajatus, etenkin jos kajakki ei ole kovin isoaukkoinen. Retkellä korostuu ergonomia, kun kajakissa istutaan päivästä toiseen siellä on viihdyttävä. Takapäiväluukuista ollaan montaa mieltä, itse sanoisin että useimmiten turha investointi. Pakattavuus kannattaa testata todellisilla retkivarusteilla, joita itse käyttää. Mahtuuko teltta pusseineen, vain täytyykö paketti purkaa. Mahtuuko retkikeitin omassa pakkauksessaan. Entä vesiastiat?