By admin, ma tammi  15 2007

Kuten useimmissa liikkeissä, tässäkin oleellista on oikea ajoitus ja koko kehon mukaan saaminen.

Melo ensin kunnollinen alkuvauhti. Sitten joko
A) jatka melomista ja vie samalla vartalosi paino mahdollisimman eteen, nenä veteen! tai
B) lopeta melominen ja odota hetki kun oma perä aaltosi saavuttaa sinut ja nostaa kajakin perää - vie vartalosi koko paino mahdollisimman eteen.

Kun keula alkaa upota jatka ja tue liikettä jaloillasi, paina niillä kajakin keulaa pohjaa kohti. Samalla vartalosi automaattisesti oikenee ja nouset seisomaan jalkatuen päälle. Kajakki on pystyssä.

Ongelmia:
- Keula ei uppoa. Kertaa ohjeet edellä. Painoa on vietävä eteenpäin ihan tosissaan. Nenä veteen ei ole vertauskuva.
- Keula uppoaa, mutta kajakki ei nouse pystyyn. Ajoitus on avainasia. On olemassa juuri oikea hetki, jolloin työnnät jaloilla ja oikaiset vartalosi, "nouset tapeille". Harjoittelua vaan, ja tietysti joku kokeneempi voi sivusta kertoa onko ajoituksesia aikaisella vai myöhäisellä.
- Keula uppoaa, mutta kajakki kaatuu aina sivulle. Osittain vika voi olla kajakissakin, mutta yleensä kyse on tasapainosta. Se on toisilla luonnostaan parempi, mutta kaikki sitä joutuvat harjoittelemaan. Kuten puhuttu, kaikki harjoistus mikä edistää tasapainon kehittymistä edistää myös melontaasi.

Tässä korostuu myös perusmelontatekniikka. Jos se ei ole kunnossa, kajakkisi on aina kallellaan johonkin suuntaan, se ei saa riittävästi vauhtia tai asentosi on jo lähtötilanteessa pielessä.