By Antti, pe touko  19 2006

Jonsette muuta lukemista keksi, niin lukekaa sitten vaikkapa joitakin ajatuksia seikkailusta ja kuntoutuksesta.

Antin gradu: Oivallusten jäljillä - Seikkailu osana voimavarasuuntautunutta kuntoutustyötä.

Alla abstrakti:
_________________________________________________

Hakutermit: kuntoutuksellinen seikkailu, seikkailuterapia, seikkailukasvatus, narratiivinen terapia, voimavarasuuntautunut työote, tarinallinen kuntoutuminen, tarinallisen kiertokulun teoria

Tässä tutkimuksessa esittelen ja tutkin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksessa kehitettyä työtapaa, jossa seikkailukasvatuksen perinteeseen ja toiminnalliseen kuntoutustyöhön yhdistyy elementtejä mm. ratkaisukeskeisestä terapiasta, perheterapiasta sekä narratiivisesta terapiasta. Tuon esille yhteyksiä Huvituksessa sovelletun kuntoutuksellisen seikkailun ja tarinallisen lähestymistavan välillä. Erittelen myös laajemmin, miten tarinallista lähestymistapaa voidaan soveltaa seikkailun kuntoutuksellisuuden hahmottamiseen.

Kuntoutuksellisen seikkailun tausta-ajatusten kattavan teoreettisen kuvauksen ja erittelyn jälkeen siirryn tarkastelemaan, miten seikkailun teoria kohtaa käytännön. Tutkimuksen aineiston muodostavat neljän Huvituksessa perhekuntoutukseen osallistuneen perheen perheenjäsenien narratiiviset yksilöhaastattelut, jotka nauhoitettiin viisipäiväisen kuntoutusjakson päätteeksi. Haastatteluiden ohella jaksojen ajalta tekemäni muistiinpanot toimivat keskeisessä roolissa muodostaen kontekstin aineiston tulkinnalle.

Sovelsin tutkimusaineiston analysoinnissa tarinallista näkökulmaa. Analyysin aluksi erotin osallistujien kertomusten perustyypit seikkailuun osallistumisen motivaation mukaan. Ensimmäisen perustyypin muodostivat haastatellut, jotka osallistuivat toimintaan lasten vuoksi ­ mahdollistaakseen mukavat kokemukset lapsille. Toisessa perustyypissä osallistujien motivaatio puolestaan liittyi kokonaisvaltaisesti sekä itseen että perheeseen.

Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen liittyen erittelin, minkälaisia kokemuksia osallistujat nostivat keskeisimmiksi kertomuksissaan seikkailuista. Kokemusten joukosta esille nousi sankaruus, rauhoittuminen, yhdessä tekeminen sekä oman paikan ja rajojen hahmottaminen. Toiminnan haastavuus ja siihen liittyvä mahdollisuus elää sankaritarinaa toimivat edellä mainittuja kokemuksia yhdistävinä tekijöinä. Sankaritarinan, toimiakseen seikkailun mallitarinana, täytyy kuitenkin olla riittävän monimuotoinen. Seikkailulta tämä edellyttää kokonaisvaltaista, avointa otetta ja rytmin vaihteluita pelkkien uskallusta vaativien temppujen sijaan.

Toisessa tutkimuskysymyksessä kahden haastattelun tarkemman käsittelyn kautta ja tarinallisen kiertokulun teoriaa soveltaen toin esille, miten seikkailu voi auttaa osallistujia hahmottamaan perheen tilannetta uusia ratkaisuvaihtoehtoja sisältävistä näkökulmista. Tapauksissa muutos sisäisessä tarinassa tuli mahdolliseksi seikkailun kautta luodussa kokonaisvaltaisessa, turvallisen haasteellisessa, arjesta sopivalla tavalla poikkeavassa ympäristössä.